Apua eroon silloin, kun tarvitaan – ei kuukauden päästä

loka 16, 2018

” Eroilmoitus tuli itselleni kumppanilta aivan yllättäen, kaikki oli uutta avioeron hakemisesta lähtien. Käytännön asioihin tarttuminen tuntui mahdottomalta. Lasten tilanne suretti, omia voimavaroja koeteltiin toden teolla, en ymmärtänyt mitä kaikkea tunteet saivat meidät molemmat vanhemmat tekemään. Tiedon tarve oli valtaisa. Apua oli aluksi vaikea löytää. Lapset joutuivat riitojemme keskelle turhaan, ensimmäinen puoli vuotta olisi voitu hoitaa toisella tavalla. Siitä jäi moni asia vaivaamaan. Nyt kun kuulen millaista apua on jo nyt ja kehitteillä Eron ensiapupisteisiin, iloitsen tästä, vaikka itse en sitä voinut hyödyntääkään oman eromme aikana”

Kokemusasiantuntija, isä

Eron ensiapupiste on kasvanut Tampereella MLL Tampereen osaston eropalveluiden ympärille. Ensiapupisteellä tunnetaan koko alueen palvelut laajasti sekä tehdään ohjaus -ja neuvontatyötä, järjestetään vertaisryhmiä, jaetaan tietoa laajasti eron eri ulottuvuuksista Eron edessä -iltojen avulla sekä järjestetään koulutus ja kohtaamismahdollisuuksia ammattilaisille. Näitä palveluita koordinoi MLL Tampereen osasto, mutta toteuttajina ovat Tampereen kaupungin perheneuvola ja perheoikeudelliset palvelut, Seurakuntien perheasiainneuvottelukeskus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Asianajotoimisto Roihu OY, Miessakit,  Setlementti Tampere ja Tampereen Ensi -ja turvakotien yhdistys. Työtä sisältö, ei organisaatio edellä. Palvelut ovat avoimia kaikille kotikunnasta riippumatta.

Lape-työskentelyn aikana tavoitteena on ollut vahvistaa Eron ensiapupisteen toimintaa kokoamalla Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin toteutettavat palvelut yhdelle nettisivustolle sekä lähteä juurruttamaan matalankynnyksen nopeasti saavutettavaa apua laajemmin Pirkanmaalle. Talousalue on iso ja matka Tampereelle Eron ensiapupisteelle liian pitkä. Nopeasti saavutettavuus tarkoittaa, että apua saa saman päivän aikana vähintään puhelimitse ja kasvokkain kohtaamisen saman viikon aikana.  On luonnollista, että kuntien lastenvalvojapalveluihin, perheneuvoloihin tai Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskukseen ei ole tarjolla näitä nopeasti saavutettavia aikoja, mutta odottaessaan aikaa vanhempi hyötyy tiedosta ja tuesta sekä voi samalla pohtia omia tarpeita ja toiveita esim. ennen lastenvalvoja-aikaa. Tätä tukea paikallinen, omassa perhekeskuksessa toimiva ensiapupiste voisi tarjota. Osaamista kunnissa on huikeasti. Toimintamalli vaatii työn näkemistä vähän eri tavalla kuin ennen.

Asiakaskokemuksien perusteella vanhemmat toivovat, että voisivat ilmaista avun tarpeensa tutussa ympäristössä kuten neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tämä ei tarkoita, että näiden paikkojen perustehtävä muuttuisi luonteeltaan, mutta erityisen tärkeää olisi, että näissä perheille tärkeissä palveluissa uskalletaan rohkeasti kohdata eroa pohtiva tai eropäätöksen tehnyt vanhempi, kuullaan vanhempien tarpeet ja tiedetään, miten omassa perhekeskuksessa saa apua eroon liittyviin asioihin. Kaikkien palveluiden nettisivuilta ja työntekijöiltä olisi hyvä löytyä Vanhemmuussuunnitelma, joka toimii hyvänä ensitiedon välittäjänä ja työvälineenä vanhemmille.

Tätä tavoitetta vahvistaaksemme Lape-piloteissa järjestettiin Kohtaa, kuule ja tunnista perheen tarpeet vanhempien erotilanteessa – koulutus.  Pilotti-koulutuksiin osallistui yhteensä 200 lasten ja perheiden kanssa työskentelevää ammattilaista Lempäälässä, Nokialla, Kangasalla ja Tampereella. Saimme kerättyä tärkeää tietoa alueen palvelutarpeista ja ammattilaisten toiveista. Yksi näistä toiveista oli koulutuksen jatkaminen. Jatkaminen vaatii koordinointia ja tehtävä sopisi mainiosti Eron ensiapupisteen toimintaan.

Kansalliset syntymäkohortti 1987 ja 1997 -tutkimukset ovat rekisteritietoa hyödyntäviä monitieteisiä pitkittäistutkimuksia, joiden kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneet yhteensä n. 117 000 henkilöä. Tutkimuksissa tuotetaan uutta tietoa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kohortin 1987 tulokset kertovat karusti sen miten ennakoivaa työtä ei nähdä merkityksellisenä; Yksilön kannalta tarkasteltuna tänä päivänä suomalainen palvelujärjestelmä toimii vasta vakavien ongelmien ilmaannuttua. Korjaavat palvelut kohtaavat merkittävän osan ikäluokasta.

Pitäisikö palveluiden reagoida tilanteisiin ennakoivasti jo aiemmin? Näiden ennakoivien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmaketjun katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle pahimmillaan yli miljoona euroa. Tampereella toteutettiin kiireellisten sijoitusten selvitys, jonka mukaan kiireellisesti sijoitetuista lapsista vuonna 2017 oli 26% yksinhuoltajaperheistä, 38% eroperheistä ja 11% uusperheistä. Yksi sijoitettu lapsi maksaa kunnalle 18000-72000 €. vuodessa.

Kunnille on tarjottu mahdollisuus jatkaa eropalveluiden kehittämisestä Maakunnallisen Eron ensiapupisteen avulla. Yksittäisen järjestön taloudelliset resurssit eivät riitä koko maakunnan kattavaan palvelun tuottamiseen. Tarjottu mahdollisuus toisi niin johtamiseen kuin käytännön työhönkin laatua, dialogista toimintakulttuuria sekä kustannustehokkuutta. Konkretiaa päästään kokeilemaan vielä loppuvuoden aikana piloteissa ja näin saadaan lisäkokemuksia perhekeskuksiin vietävistä ensiapupisteistä. Kehittämistyössä on ollut mukana laaja, osaava ja innovatiivinen verkosto. Vuosi 2019 näyttää meille olemmeko valmiita muuttamaan toimintakulttuuria LAPE-hankkeessa tavoiteltujen toimien suuntaan.

Lisää aiheesta:

https://yle.fi/uutiset/3-10380735?origin=rss

https://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/eron-ensiapupiste/

https://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/eron-ensiapupiste/vanhemmuussuunnitelma/

 

Kirjoittaja:

Marja Olli

projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa