Asiakas on aina oikealla ovella

Toimintakulttuurin muutos kaikessa yksinkertaisuudessaan

Lasten ja perheiden palveluiden valtakunnallinen muutosohjelma on nyt puolentoista vuoden ajan puhunut toimintakulttuurin muutoksesta. Pirkanmaalla Maakunnan Lape-ryhmän edellisessä kokouksessa elokuun loppupuolella käytiin keskustelua siitä, miten toimintakulttuurin muutosta on paikallisesti edistetty Pirkanmaan Lape-hankkeen aikana ja miten toimintakulttuurin muutoksen eteneminen turvataan jatkossa, vaikka hanke päättyykin.

Toimintakulttuurin muutoksessa on kyse yksinkertaisesti siitä, että kaikilla lasten ja perheiden palveluilla sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa, sivistyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa ja jopa yksityisissä yrityksissä olisi mahdollisimman yhdenmukaiset ja yhteen sovitetut tavoitteet. Kaikkihan me tavoittelemme lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointia, mutta keinomme tukea perheitä sen saavuttamisessa ovat kaikilla erilaiset. Lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan varmasti vielä pilkkoa edelleen hieman pienempiin paloihin ja miettiä, että mitkä palat ovat sellaisia, jotka ovat yhteisiä tavoitteita kaikille lasten ja perheiden palveluille. Väittäisin, että meille kaikille on tärkeää toimia ajoissa ja pyrkiä siihen, ettei lapsille ja perheille ylipäätään synny tilanteita, joissa hyvinvointi joutuisi uhatuksi. Pulmien ennaltaehkäisyn lisäksi me kaikki varmasti ajattelemme, että asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden tulisi apua tarvitessaan saada sitä mahdollisimman oikea-aikaisesti, jotta mahdollinen pulma tai ongelma ei ehdi suurentumaan. Kaikki toimijat allekirjoittavat myös ajatuksen, että meidän on viisaampi tarjota sellaisia palveluita, joista asiakas, potilas tai oppilas itse kokee hyötyvänsä.

Suurimman työn olemme joutuneet tekemään sen tosiseikan kanssa, että yhdessä tekemällä voimme saada lisää volyymia jokaiselle toimijalle ja sitä kautta mahdollistuu muun muassa resurssien käyttö ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen palvelutarjontaan. On helppo uskoa, että isolta työltä vältytään, kun hyödynnetään se, mitä muut toimijat ovat kyseisen perheen kanssa jo tehneet. Jostain kumman syystä kiire saa meidät kuitenkin usein ajattelemaan yksioikoisesti ja sanomaan, ettei meillä ole aikaa osallistua verkoston kanssa työskentelyyn. Ikään kuin se olisi jotakin muuta kuin asiakastyötä ja tulisi työntekijälle tehtäväksi kyseisen yksikön asiakastyön päälle. Asiat näyttävät erilaisilta, jos niitä katsoo omasta siilostaan osaoptimoiden omat keinonsa vaikuttaa lapsen ja perheen hyvinvointiin kuin silloin, kun katsoo lapsen ja perheen hyvinvointia eri osa-alueista koostuvana kokonaisuutena.

Miten sitten voimme käytännössä edistää kokonaiskuvan muodostumista? Johtaminen on toki avainasemassa. Johdon tasolla paitsi tehdään strategiset linjaukset, joilla voidaan varmistaa yhteisten tavoitteiden muodostuminen, päätetään myös sitoutumisesta verkostotyöskentelyyn ja luodaan olosuhteet luottamukselle ja tuttuudella, jota tarvitaan organisaatioiden ja myös eri organisaatioiden työntekijöiden välillä, jotta yhteiselle työlle asiakkaan hyväksi syntyy edellytykset. Yhteinen toimintakulttuuri ja yhteiset toimintatavat eivät siis synny ilman yhteisiä tavoitteita, luottamusta ja sitoutumista.

Yhteisten toimintatapojen kautta pääsemme selkiyttämään vastuita ja tiedämme jokainen selkeämmin oman tehtävämme lapsen ja perheen hyvinvointia varmistavan prosessin kokonaisuudessa. Tiedämme kohtaamisen tärkeän ja kaikkein vaikuttavimman tehtävän asiakasta tavatessamme. Tiedämme milloin tehtävämme on tunnistaa asiakkaan tarpeita, miten itse voimme noihin tarpeisiin vastata ja milloin on tarve ottaa koppi asiakkaasta. Tiedämme myös milloin tarvitsemme muita osaajia rinnallemme, jotta asiakas saa tarvitsemansa avun. Ja kuten huomaamme kyse ei ole asiasta, joka ratkeaisi vain johtamisella, vaan jokaisen lasten ja perheen parissa työskentelevän on sisäistettävä tämä toimintakulttuuri.

Pirkanmaalla on päätetty turvata hyvin alkanut toimintakulttuurin muutos useammallakin tavalla. Avainasemassa on maakunnan Lape-ryhmä ja kuntien Lape-ryhmät, jotka jatkavat toimintaansa myös hankekauden päätyttyä. Näiden ryhmien kautta iso kuva siirtyy käytäntöön organisaatioiden johtoryhmiin ja niistä asiakastason työryhmille. Valtakunnalliselta tasolta jatketaan maakunnallisten muutosagenttien rahoitusta ja sen lisäksi muutamien maakuntien kokoisille yhteistyöaluille palkataan kunta-agentit. Heidän tehtävänään on turvata muutoksen jatkuminen edustamisensa alueiden osalta.  Ensi vuonna käynnistyvät myös valtakunnan tasolta järjestettävät Lape-akatemiat tukemaan lasten ja perheiden palveluiden muutosta maakunnissa.

Hyvä keino valmistautua tulevaan on päivittää tietonsa Lape-muutoksesta ja sen etenemisestä ajan tasalle osallistumalla joihinkin lukuisista Pirkanmaan Lape-hankkeen syksyn aikana järjestämistä tilaisuuksista. Tiedot tilaisuuksista löytyvät osoitteesta www.lapepirkanmaa.fi. Sote-valmistelu elää omaa elämäänsä, mutta Lape-muutos etenee huolimatta Soten lopputuloksesta. Turvataan yhdessä hyvä lapsuus pirkanmaalaisille lapsille!

Kirjoittaja:

Hanna Harju-Virtanen

projektipäällikkö

Pirkanmaan Lape-hanke