Kokemusasiantuntijat ja monitoimijainen kehittäminen

 

Käyttäjien kokemuksia hyödyntäen parempiin palveluihin

Lape-hankkeen (Lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen) tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut kokonaisuudeksi, jossa asiakas saa tilanteeseensa sopivat palvelut oikea-aikaisesti, luontevasta paikasta ja sellaisessa muodossa, että se auttaa hänen ja perheensä elämäntilannetta eteenpäin. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi onkin erittäin oleellista, että työskentelyssä hyödynnetään kokemusasiantuntemusta.

Kokemusasiantuntijat voivat olla mukana kehittämistyössä monin eri tavoin. He voivat esimerkiksi pitää luentoja ja alustuksia tai osallistua erilaisiin työryhmiin. Kokemusasiantuntijat voivat toimia yksin tai ryhmissä. Joskus kokemusasiantuntijat toimivat ammattilaisen työparina.

Kokemusasiantuntijoiden tehtävänä on palveluiden arvioiminen, suunnittelu ja kehittäminen hyödyntäen omaa palvelujen käyttämisestä muodostunutta kokemustaan.

Kyky hyödyntää ja jakaa kokemustietoa on aina pitkällisen henkilökohtaisen työskentelyn tulos ja nykyään monet kokemusasiantuntijat ovat saaneet tehtäväänsä myös koulutuksen tai ennakkovalmennuksen. Työskentelyn aikana henkilön oman elämäntilanteen on oltava suhteellisen tasainen. Kokemusasiantuntijalta edellytetään, että hän on pystynyt jäsentämään oman elämäntarinansa ja siihen liittyvät vaikeudet ja solmukohdat kyllin pitkälle, jotta hänellä on voimia ja taitoa siirtää kokemuksensa yleisen tason ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun ja pystyä huomioimaan eri näkökulmia.

Monitoimijainen työskentely avaa uusia näkökulmia

Lape-hankkeessa asiakkaiden osallistamisen lisäksi toisena keskeisenä käsitteenä niin koko kehittämishankkeen lähtökohdissa, tavoitteissa kuin työskentelymenetelmissäkin on monitoimijainen (monialainen, moniammatillinen) työskentely. Kehittämistyöryhmiin on kokemusasiantuntijoiden rinnalle koottu laaja joukko vahvaa osaamista ja kokemusta eri aloilta ja eri organisaatioista, mikä tuo työskentelyyn suurta rikkautta ja vahvuutta – mutta samalla myös monia kommunikaatioon ja toimintatapoihin liittyviä haasteita ylitettäväksi.

Itse asiassa monitoimijaisen työskentelyn onnistuminen edellyttää ammattilaisilta -oli hän sitten koulutukseltaan lähihoitaja, poliisi tai ylilääkäri- ihan samat vaatimukset kuin kokemusasiantuntijoilta: Myös ammattilaisella on oltava niin tasapainoinen ja vahva ammatillinen identiteetti, että hän pystyy ja uskaltaa katsoa ja tutkia asioita ja ilmiöitä tarvittaessa muusta, kuin oman koulutuksen ja oman alansa työkokemuksen tuomasta näkökulmasta.

Eri alojen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tietoa ja kokemusta yhdistämällä on mahdollista saada aikaan uudenlaista tietoa ja ymmärrystä, löytää näkökulmia, jotka auttavat suunnittelemaan entistä parempia, toimivampia ja tätä kautta todennäköisesti myös edullisempia palveluja.

Yhdessä toimimisen pelisäännöt

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että työskentelyssä noudatamme tavallisia, hyviä käyttäytymissääntöjä, jotka pätevät myös kaikessa muussa elämässä:

• Sanomme rohkeasti vuorollamme omat mielipiteemme
• Olemme valmiita tarkastelemaan myös omia näkemyksiämme objektiivisesti ja kriittisesti, jopa naapurin näkökulmasta
• Huolehdimme siitä, että kaikilla ryhmän jäsenillä on tilaa osallistua keskusteluun
• Kuuntelemme avoimin mielin kehittämistoverien kommentit ja ideat asenteella: Ehkäpä tuossa olisikin jotain järkeä?

Pirkanmaan Lape-Pippurissa kokemusasiantuntijat ovat mukana jokaisessa kehittämistyöryhmässä aktiivisena ja tasavertaisena jäsenenä, joten edellä mainitut pelisäännöt koskevat sekä heitä että muita työryhmien jäseniä.

Omissa kehittämistyöryhmissäni mukana olevat kokemusasiantuntijat olen tavannut ennen kokoustyöskentelyn alkamista henkilökohtaisesti. He ovat kaikki ajattelevia, kokeneita ja rohkeita ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet mukaan lasten- ja perheiden palvelujen uudistamis -hankkeeseen ihan samalla motivaatiolla kuin me projektikoordinaattoritkin: Kokemusasiantuntijat kokevat, että heillä on suorastaan velvollisuus jakaa kokemustaan ja näkemystään yhteiseen käyttöön ja parempien palveluiden rakentamiseen.

Ammattilaisten, erityisesti meidän projektikoordinaattorien vastuulla on se, että valmistaudumme ja varaudumme huomioimaan kokemusasiantuntijoiden mukana olemisen ryhmädynamiikassa. Pippuri-hankkeessa toimiville kokemusasiantuntijoille on järjestetty myös säännöllinen työnohjauksellinen ryhmä työskentelyä tukemaan.

Tavoitteena on, että asiakas kokee saaneensa apua

Kokemusasiantuntijat puhuvat oman kokemuksensa, eikä ammatillisen profession kautta. Silloin on tärkeää muistaa, että henkilökohtainen kokemus on ollut tosi, eikä sitä tulisi lytätä, arvostella tai kyseenalaistaa, vaikka puheenvuoro ei suoranaisesti vastaisikaan juuri sen hetkiseen aiheeseen.

Kokemusasiantuntijoiden tärkeys kehittämisryhmissä on juuri siinä, että he palauttavat keskustelun uudelleen ja uudelleen oleelliseen: Kaikkien rakenteiden, soten, maakuntien, budjettien, liikelaitosten, valinnanvapauden, palveluntuottajien, tietojärjestelmien, prosessikuvausten, palvelupolkujen keskeltä ja alta löytyy aina asiakas, ihminen, jota varten me tätä koko kehittämistyötä teemme.

 

Kirjoittaja:

Nanna Miettunen

projektikoordinaattori, erityis- ja vaativan tason palvelut