Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä on osa Toimiva lapsi ja perhe (Tl&p) -menetelmiä. Menetelmä muodostuu Lapset puheeksi -keskustelusta ja tarvittaessa neuvonpidosta. Menetelmän tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmia, auttaa vanhempia ja muita lapsen kanssa arjessa toimivia henkilöitä tukemaan lapsen suotuisaa kehitystä ja tukea lasta silloin, kun lapsen kehitysympäristössä on ongelmia. Lapset kehitysympäristöjä ovat esimerkiksi koti, varhaiskasvatus, koulu tai lapsen vapaa-ajan ympäristöt.

 

Menetelmään on sisäänrakennettu vanhemman oman vanhemmuuden ja toimijuuden kunnioitus, ajatus lapsen ja tämän ympäristön välisen vuorovaikutuksen merkityksestä lapsen kehitystä ohjaavana tekijänä sekä pärjäävyydestä prosessina. Lapset puheeksi -menetelmän tarkoituksena on tukea lasta vahvistamalla lasta suojaavia tekijöitä. Keskustelussa tunnistetaan lapsen arjen vahvuudet eli asiat, jotka sujuvat lapsen ja perheen arjessa ja mietitään, miten niitä voisi vahvistaa edelleen. Toiseksi keskustelussa tarkastellaan tekijöitä, jotka aiheuttavat ongelmia tällä hetkellä tai saattavat johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Näitä kutsutaan haavoittuvuuksiksi.

 

Lapset puheeksi -keskustelussa pohditaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla vanhempi tai muun kehitysympäristön aikuinen voivat tukea lasta haavoittuvuuksissa ja panostaa vahvuuksiin. Mikäli keskustelussa päädytään siihen, että lapsi tai vanhempi tarvitsevat enemmän tukea, voidaan järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito. Vanhemman ja muun lapsen kanssa arjessa toimivan henkilön kanssa päätetään neuvonpidossa käsiteltävät aiheet sekä neuvonpitoon osallistuvat tahot. Paikalle kutsutaan vain sellaisia henkilöitä, joiden on mahdollista tukea lasta ja perhettä konkreettisesti.

 

Lapset puheeksi -keskustelu on manualisoitu ja keskustelu seuraa lokikirjaa. Suomen mielenterveysseuran toimesta on kehitetty lokikirjoja eri kehitysympäristöihin ja palveluihin. Lokikirjat ovat kaikkien saatavilla internetissä Suomen mielenterveysseuran sivuilla. Vanhempia pyydetään tutustumaan ennakolta keskustelussa käytettävään lokikirjaan. Lokikirjat löytyvät osoitteesta https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat

 

Lapset puheeksi -työstä on tehty eLp-oppimisympäristö. Sivustolle on viety informatiivisia videoita menetelmästä, menetelmän käyttömahdollisuuksista ja käyttökokemuksista eri palveluissa. Julkaistu eLp-oppimisympäristö löytyy osoitteesta: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/default.aspx

Lapset puheeksi -työ Pirkanmaalla

Lapset puheeksi -menetelmä on otettu käyttöön eri organisaatoissa käyttöön vähitellen. Eri puolilla Pirkanmaata Lapset puheeksi -keskusteluja ja neuvonpitoja tarjotaan asiakkaille muun muassa neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, opiskeluhuoltopalveluissa, erityisopetuksessa, hyvinvointineuvola KEINU-palvelussa, nuorisopalveluissa, työikäisten sosiaalityössä, vammaispalveluissa, terveyskeskuksen hoitotyössä ja päihdehoidossa. Muutamassa kunnassa tehtiin päätös, että menetelmän käyttö viedään läpileikkaavasti sote- ja sivistyspalveluihin.

Menetelmän käyttöönoton edistämiseksi Pirkanmaalla koulutettiin LAPE-hankkeen aikana 22 Lapset puheeksi -kouluttajaa eri organisaatioihin eri puolille Pirkanmaata. Jokainen hankkeen aikana koulutuksen saanut kouluttaja on sitoutunut tarjoamaan kaksi Lapset puheeksi -koulutusta vuodessa siten, että koulutuksiin on mahdollisuus osallistua ilmaiseksi eri organisaatioista. Keväällä 2019 tarjolla olevat koulutukset ovat jo täynnä. Syksyn koulutussuunnitelma julkaistaan alkukevään 2019 aikana. Lapset puheeksi -kouluttajat tarjoavat maakunnallisten koulutusten lisäksi koulutuksia oman organisaationsa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

 

LAPE-hankkeessa koulutetut Lapset puheeksi -kouluttajat:

Bandara Anna (perhetyön sosiaaliohjaaja, Lempäälä)

Hakala Minna (sosiaalityöntekijä, Virrat)

Kangassalo Päivi (varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Sastamala)

Kauppila Heli (perhetyöntekijä, Tampere)

Kela Elisa (terveydenhoitaja/kouluterveydenhuolto, Valkeakoski)

Koponen Kirsi (palveluohjaaja, Tampere)

Luhtalampi Mari (varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Tampere)

Merelä Mari (perhetyön lähiesimies, Tampere)

Muikku Satu (vastaava ohjaaja/etsivä työ, Tampere)

Myllymäki Tiina (psykologi/nuorisopsykiatria, PSHP)

Niemi Suvi (sosiaalityöntekijä/sosiaalitoimisto, Virrat)

Nurmi Katri (sosiaalityöntekijä, Kangasala ja Pälkäne)

Paattimäki Harriet (sairaanhoitaja, Tampere)

Palomäki Susanna (sosiaalityöntekijä/ nuorisopsykiatria, PSHP)

Roivainen Mirja (sosiaalityöntekijä, Tampere)

Sillman Pirjo (erityistyötekijä/verkostokoordinaattori, Tampere)

Soukka Meri (terveydenhoitaja/lastenneuvola, Valkeakoski)

Toivonen Katri (koulukuraattori, Kihniö)

Udd Anssi-Pekka (lehtori, TAMK)

Ukkonen-Erenius Tuija (sosiaalityöntekijä, Tampere)

Uskalinmäki Sari (sairaanhoitaja, PSHP)

Veko Tuula (sosiaalityöntekijä/kasvatus- ja perheneuvola, Nokia)

 

Menetelmän käyttöönoton edistämiseksi voidaan pitää Lapset puheeksi -infotilaisuuksia eri organisaatioissa. Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää, ole yhteydessä Lapset puheeksi -koordinaattoriin/LAPE-muutosagentti Titta Pelttariin (titta.pelttari@pirkanmaa.fi,    044 4222 248).

 

Bitta Söderblomin Lapset puheeksi -esitys 18.12.2018

Mika Niemelän esitys Lapset puheeksi -seminaarissa 13.6.2018

LAPSET PUHEEKSI- menetelmä Pirkanmaa esitepohja muokattavaksi

Lapset puheeksi -esite kansallinen

Blogi Lapset puheeksi -menetelmästä ja lasta suojaavista tekijöistä