Mikä ihmeen perhekeskus?

marras 16, 2018

 

”Perhekeskus onpi täällä, hiiala hiiala hei! Perhekeskus tuli tänne, hiiala hiiala hei! Siellä peke, tällä peke, jokapuolella on pekejä, hiiala hiiala hei!” Perhekeskuksia alkaa pulpahdella eri puolille Tamperetta, Pirkanmaata ja koko Suomen maata… Mutta ei ole ihan selvää työntekijöille, muille toimijoille kuten järjestöille saati sitten vielä lapsiperheille mistä on oikein kyse! Tietoa toki on jo jaossa lasta odottaville perheille äitiyspakkauksen mukana jaettavassa esitteessä – se luokin paineita etenkin neuvoloiden väelle, kun perheet voivat alkaa kysellä perhekeskuksista.

Tampere on ollut vuoden 2018 mukana pilotoimassa perhekeskustoimintamallia monen muun suomalaisen kunnan tavoin. Perhekeskuksia on ollut jo aiemmin monenlaisia ympäri maata ja Tampereellakin on ollut muun muassa Perheiden talo Tammelassa, Laivapuiston perhetalo, mutta myös esimerkiksi neuvoloissa toteutettu Keinu-toimintamalli on tavallaan osa perhekeskustoimintaa. Perhekahviloita on ympäri kaupunkia monien eri toimijoiden ylläpitäminä, nämä kohtaamispaikat ovat tärkeä osa perhekeskustoimintaa.

Perhekeskus ei tarkoita välttämättä fyysistä yksittäistä paikkaa, vaan samalla alueella olevien eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä verkostomaista toimintamallia. Ei siis välttämättä kannata lähteä etsiskelemään perhekeskusta – toki sellainenkin talo tai muu fyysinen paikka voi omalta asuinalueelta löytyä! Jokainen alue on omanlaisensa ja toiminta luodaan alueen mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimpänä asiana ovat tietysti alueen lapsiperheet ja heidän tarpeensa – perhekeskuksessa vastataan mahdollisimman pian ja helposti kysymyksiin sekä tarjotaan apua ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa – mielekästä, kohtaamisia mahdollistavaa toimintaa unohtamatta!

Olen saanut olla mukana Tampereella tämän vuoden aikana Hervannan ja Vuoreksen perhekeskustoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Alueet ovat monin tavoin erilaiset ja lapsiperheiden tarpeet ovat myös osin erilaisia, niiden tarpeiden mukaan on pitänyt myös toimintaa miettiä ja toteuttaa. Hervannassa on jo pitkään toiminut eri järjestöjä lapsiperheiden parissa ja eri paikat ja toimijat ovat tulleet tutuiksi monille asukkaille. Vuoreksessa on lähdetty ns. puhtaalta pöydältä tekemään yhdessä töitä perheiden parhaaksi.

Hervannassa olevat lapsiperheiden kohtaamispaikat on kartoitettu ja todettu, että aivan alueen keskustaan tarvittaisiin kynnyksetön, kaikkien saavutettavissa oleva kohtaamispaikka, vaikka kohtaamispaikkoja onkin alueella useampia. Maahanmuuttajien näkökulmaa on viety eteenpäin ja heidän kohtaamiseensa on ammattilaisia koulutettu ja käyttöön on saatu monikulttuurisuuden työkalupakki. Myös nuorten palveluihin on saatu uutta toimintatapaa: Hepolamminkadun kampuksella, toisen asteen koulutuksessa, käynnistetyssä Kohtaamossa opiskelijoiden saatavilla on eri palveluja helposti, esimerkiksi työllistymiseen liittyen, opintoihin liittyvissä haasteissa tai muissa elämän mutkissa. On ollut mahtava kuulla, että toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, eri toimijoita on lähtenyt hienosti mukaan! Opiskelijoille on suunnitelmissa myös oma kohtaamispaikka ja viritteillä on myös yritysyhteistyötä.

Sekä Hervannassa että Vuoreksessa on järjestetty perheille pop up -tapahtumia, joissa on yhteistä tekemistä lapsille ja vanhemmille ja ammattilaisia on ollut tavattavissa, heiltä on voinut kysyä erilaisista asioista. Yhdessä päiväkodissa on ollut myös pienryhmätapaamisia vanhemmuuden vahvistamiseen, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja myös kotoutumisen edistämiseksi. Alueen ammattilaiset ovat saaneet myös evästystä perheiden kohtaamisiin, esimerkiksi parisuhteen haasteellisissa tilanteissa. Myös eroperheiden tukemista on vahvistettu erilaisin keinoin. Yhteistyötä on tiivistetty myös lasten harrastustoiminnan lisäämiseksi, erityisesti tartutaan perheiden yhteiseen tekemiseen ja yhteisiin harrastamismahdollisuuksiin.

Tässä oli vain joitakin maistiaisia siitä, mitä perhekeskus-pilotissa Tampereella on tehty. Kaiken kaikkiaan toiminnan kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistä työtä ja tekemistä Hervannassa ja Vuoreksessa, polulle on mahtunut myös kivikkoa, mutta vähitellen on päästy eteenpäin… Perhekeskuksia on muodostumassa näillä näkymin Tampereen eri alueille kaikkiaan viisi. Toivottavasti kaikille alueille syntyy aiempaa parempia kokonaisuuksia, toimijoiden yhteen hiileen puhaltamista – samojen perheiden hyväksi töitä tehdään ja heidän hyvinvoinnin edistäminen ei ole keneltäkään toiselta pois! Pitää vain oppia tekemään töitä uudella tavalla – se vaatiikin paljon: eri tavalla tekemistä, yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, aiempaa tiiviimmin myös perheiden kanssa suunnitellen palvelujen kokonaisuutta. Muutos toki vie aikansa, mutta uskon, että se kannattaa! Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä… sitä toivon sekä kaupungin toimijoilta että muilta yhteistyökumppaneilta, mutta myös perheiltä – eivät kaikki työntekijät välttämättä osaa neuvoa mistä se perhekeskus löytyy tai mikä ihme se on. Kannattaa olla avoimin mielin myös perhekeskuksien suhteen!

 

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. -Muumipappa-

 

Kirjoittaja:

Tiia Heinäsuo

lapsiasiamies