Päiväperhon siiveniskuja – matkalla maakuntaan

Päiväperhon perhetukikeskus on Tampereen kaupungin lastensuojelun alainen yksikkö, joka on erikoistunut tuottamaan palveluja päihdeongelmien kanssa kamppaileville raskaana oleville ja pienten lasten perheille. Päiväperhon erityisosaaminen kiteytyy tilanteisiin, jossa päihderiippuvuus ja raskaus tai vanhemmuus yhdistyvät. Erityislaatuiseksi yksikön tekee se, että saman katon alla toteutetaan niin terveydenhuollon, päihdetyön kuin sosiaalihuollon toimintaa. Palveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvola, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, raskaana olevien ja pienten lasten äitien opiaattikorvaushoito, päihdeseulontapalvelut, päihdehoidon tarpeen arvio ja hoitoon ohjaus, ryhmätoiminta, lyhytaikainen kriisiosastohoito sekä päihdeperhekuntoutus. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan arvostava kohtaaminen, palveluihin kiinnittäminen luottamuksen syntymisen kautta ja asiakkaan kannattelu rinnalla kulkijan roolissa. Oleellista on luoda asiakkaalle yhtenäinen tiimi, jossa yhdistyvät luottamuksen, turvan ja hoivan kokemus sekä haastavan elämäntilanteen vaatima erityisosaaminen. Syntymätön tai perheessä jo oleva lapsi on toiminnan keskiössä silloinkin, kun varsinainen työskentely kohdistuu vanhempaan.

Pirkanmaan Lape-hankkeen myötä Päiväperholle avautui loistava tilaisuus lähteä pohtimaan kuinka voisimme tukea päihderiippuvuudesta kärsiviä perheitä myös Tampereen ulkopuolella. Pilotti käynnistyi suunnittelulla syksyllä 2017 ja mukaan lähtivät neljä kuntaa Pirkanmaalta: Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä ja Nokia. Kohderyhmäksi valittiin raskaana olevat asiakkaat ja työskentely suunnattiin äitiysneuvoloihin ja niiden yhteistyötahoihin. Työskentelyn sisältöjä ei kuitenkaan haluttu rajata liian sitovasti, sillä yhtenä tavoitteena oli myös kartoittaa millaisia tarpeita kunnissa olisi päihteitä käyttävien raskaana olevien ja pikkulapsiperheiden parissa työskentelevillä.

Toiminta käynnistettiin tammikuussa 2018 kaikkien pilottikuntien työntekijöille suunnatulla koulutuksella päihteistä, riippuvuudesta, haastavan asiakkaan kohtaamisesta ja päihdeasioiden puheeksi otosta. Mukana oli myös kokemusasiantuntija kertomassa näkökulmaansa kohdatuksi tulemisen haasteista ja onnistumisista. Koulutuksen päätteeksi oli hyvä tilaisuus esitellä pilottitoimintaamme ja tehdä kasvojamme tutuksi kuntien työntekijöille. Henkilökohtainen kontakti työntekijöiden välillä osoittautuikin tärkeäksi työkaluksi toiminnan käynnistämisessä. Asiakastyöhön pääsimme käsiksi heti koulutuksen jälkeen kunnista tulleiden yhteydenottojen perusteella.

Tavallisimmaksi työmuodoksi muodostui äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa tehty työparityö. Kun terveydenhoitajalle nousi huoli raskaana olevan asiakkaan tai hänen puolisonsa päihdetilanteesta, sovittiin yhteinen vastaanottoaika asiakkaan neuvolaan ja tilannetta lähdettiin selvittelemään tarkemmin. Yhteiskäyntejä toteutettiin tilanteen mukaan kolmesta viiteentoista asiakasta kohden. Haastavimpien tilanteiden kohdalla työparityötä tehtiin tiiviisti läpi koko raskauden, myös asiakkaan verkostoissa eri yhteistyötahoilla päihde- ja sosiaalityössä sekä erikoissairaanhoidossa.

Päiväperhon asiantuntemusta toivottiin tueksi muun muassa päihdeasioiden puheeksi ottoon ja päihteettömyyden tukemiseen sekä lastensuojelullisen huolen arviointiin, puheeksi ottoon ja työstämiseen. Lisäksi toivottiin keskusteluja päihteiden ja lääkkeiden vaikutuksista sikiöön, vauvan vieroitusoireista, sikiöaikaisen altistuminen vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen sekä riippuvuuden vaikutuksista vanhemmuuteen. Työparityöskentelyllä koettiin olevan myös työturvallisuusnäkökulma uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kanssa työskennellessä ja tärkeänä pidettiin myös kollegiaalista tukea asiakastilanteiden nostattamien tunteiden käsittelyssä.

Asiakastyön lisäksi pilotissa toteutettiin kunnan sisäisten yhteistyöverkostojen kehittämistä kunnalta tulleiden yhteistyöpyyntöjen kautta. Tyypilliseksi haasteeksi koettiin eri sektoreiden välisten yhteistyökäytäntöjen epäselvyys ja yhteistyöverkoston vähäinen hyödyntäminen asiakastyössä. Päiväperhon rooli kuntatyöskentelyssä oli tarjota näkökulmia moniammatillisen työn toteuttamiseen. Palautteen perusteella tässä tavoitteessa onnistuttiin ja kunnan edustajat kokivat yhteisen työskentelyn edesauttaneen moniammatillisen ymmärryksen vahvistumista eri toimijoiden kesken.

Pilotin toinen koulutuspäivä toteutettiin syyskuussa 2018. Päivän aikana syvennettiin tietoa riippuvuuden vaikutuksista vanhemmuuteen ja asiakkaan tukemisesta haastavassa elämäntilanteessa raskausaikana. Lisäksi perehdyttiin vauvan vieroitusoireisiin, päihderiippuvuuden vaikutuksiin varhaiseen vuorovaikutukseen sekä lapsen hädän ja kaltoinkohtelun tunnistamiseen. Paikalla oli jälleen kokemusasiantuntija, mikä palautteen perusteella oli tärkeä osa koulutuksen antia. Yleisö osallistuikin aktiivisesti ja kyseli rohkeasti kokemusasiantuntijan näkemyksiä aiheeseen liittyen.

Päätöspalaverissa keräsimme yhteen kokemuksia pilotin onnistumisesta. Yhteisesti voitiin todeta, että pilotti oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut. Kunnista saadun palautteen perusteella toiminta oli koettu hyödylliseksi, helposti saavutettavaksi ja työntekijöiden ammattitaitoa, työtä ja asiakkaita tukevaksi. Päiväperhossa opittiin paljon kouluttamisesta, sekä liikkuvasta ja konsultoivasta työotteesta ja saatiin ajatuksia myös oman työmme kehittämiseen. Ilolla voidaan myös todeta, että toiminta tulee mitä ilmeisemmin jatkumaan pilotin päättymisestä huolimatta, sillä Päiväperho odottaa saavansa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen projektille, jonka turvin vastaavaa toimintaa lähdetään toteuttamaan koko Pirkanmaan maakunnan alueelle.

Linkki Päiväperho ja sen siiveniskut Pirkanmaan LAPE:ssa -videoon: https://youtu.be/_Kbp14R8_PI 

t. Päiväperhon väki